5 syytä pyytää palautetta työstä oma-aloitteisesti

Kuvan lähde: Diego PH, Unsplash

Palaute – ja erityisesti sen puute – on teema, joka nousee säännöllisesti esiin kehitettävänä asiana henkilöstökyselyissä laajasti kaikenlaisissa yrityksissä. Palaute on siitä hankala teema, että lisäämällä sen määrää, saatetaan mennä huomaamatta hankalimman kautta. Nimittäin keskittyminen palautteen antamisen lisäämiseen voi lisätä samalla myös siihen liittyvää stressiä ja pelkoa. Yhdysvalloissa asiaa tutkinut Neuroleadership Institute (NLI) ehdottaa, että mikäli tavoitteena on varmistaa riittävä palautteen saanti koko yrityksen tasolla, on syytä keskittyä palautteen pyytämiseen sen antamisen sijaan.

Palautetta pyytämällä aloite ja hallinta tilanteesta on palautteen saajalla itsellään, mikä lisää onnistuneen keskustelun todennäköisyyttä, ja kuten NLI on tutkinut, vähentää tilanteeseen liittyvää stressiä sekä palautteen saajan että antajan puolella.

Tässä kirjoituksessa käyn läpi viisi syytä, miksi yritysten kannattaa siirtyä ajattelumalliin, missä vastuu omasta palautteesta on ihmisellä itsellään. Tarjolla on myös työkaluja, jotka tukevat tämänkaltaista toimintaa. 

1. Halu oppia ja kasvaa (growth mindset) vahvistuu

Palautteen pyytäminen ilmaisee ääneen henkilön halun oppia ja kasvaa (growth mindset), ja pakottaa irti kiinteästä ajattelutavasta (fixed mindset). Oppimisen, motivaation ja jopa itsetunnon kannalta on tärkeää ymmärtää omien taitojen kasvupotentiaalin olemassaolo. Jos tarkoituksena on ylläpitää joustavaa ajatusta omista taidoista ja tekemisestä, on erittäin hyödyllistä hankkia tietoa niistä huomioista, joita muut toiminnasta tekevät. 

2. Keskinäinen luottamus kasvaa

Kun pyydät palautetta, ilmaiset luottamusta ja arvostusta toiseen henkilöön. Kun olet vielä tarkka haluamastasi palautteesta, eli pyydät fokusoidusti palautetta jostain tietystä toimintasi osa-alueesta, voit olla entistä varmempi, että saat mitä haluat.  Silloin kun palaute on kohdistettua, siitä tulee entistä arvokkaampaa, jolloin kokemuksesta jää molemmille hyvä maku. Näin keskinäinen luottamus kasvaa ja tulevat palautekeskustelut sujuvat todennäköisesti aiempaakin sujuvammin.

3. Psykologinen turvallisuus lujittuu

Ihmisillä on monesti mielessään huomioita, joita heidän tekisi mieli sanoa ääneen. Usein tilanteet menevät kuitenkin ohi ja monista syistä johtuen arvokkaat huomiot jäävät sanomatta ääneen. Kun henkilö on itse aktiivinen antamaan tilaa keskustelulle omasta toiminnastaan, tilanteen psykologinen turvallisuus kasvaa. Jos henkilö vaikuttaa aidosti avoimelta vastaanottamaan muiden ajatuksia, saattaa jopa käydä niin, että puhumatta jättäminen tuntuu oudommalta kuin puhuminen. 

Psykologinen turvallisuus sallii ihmisten puhua keskenään ilman sosiaalista pelkoa. Tämä on edellytys onnistuneelle tiimityöskentelylle ja tutkitusti kaikkein tärkein tiimin menestystekijä. Kun (palaute)keskustelu toimii, kaikki muukin saadaan toimimaan. Kirjoitin aiheesta HENRY blogiin lokakuussa 2020

4. Hallinnan tunne voimistuu

Allekirjoittaneelle tärkeä elämän nyrkkisääntö on, että ainoa mihin ihminen voi todella vaikuttaa, on oma toiminta. Esimerkiksi omat tunteet tai ominaisuudet eivät ole suoraan hallittavissa, vaikka niihin voi vaikuttaa tietyin rajoittein välillisesti oman ajattelun ja toiminnan kautta. Kun palautetta pyytää ja saa liittyen omaan toimintaan, sisäinen hallinnan tunne (internal locus of control) voimistuu. Näin ihminen näkee selkeämmin oman toimintansa mahdollisuudet. Jotta palaute ajaa asiansa parhaalla mahdollisella tavalla, sitä kannattaa pyytää aina omaan toimintaan – ei omiin ominaisuuksiin – liittyen. Tämä on ajatuksena hyvin pitkälle liitännäinen Growth mindsetin kanssa.

5. Tekeminen terävöityy oppimisen kautta

Palautteen ensisijaiseksi tavoitteeksi mielletään usein henkilökohtainen kehittyminen ja kasvu. Ja näinhän se on: hyvin muotoiltu palaute auttaa parantamaan tekemisen laatua ja fokusta. Vaikka jatkuva kehittyminen ajantasaisen palautteen avulla on jokaiselle ammattilaiselle tärkeää, palautteen hyödyt eivät rajoitu vain siihen, kuten tässä kirjoituksessa on painotettu. 

Keskittymällä palautekäytänteiden kehittämiseen voidaan saada aikaan valtava positiivinen muutos organisaatioiden toiminnassa. Erityisesti ihmisten vastuuttaminen omasta palautteen saannista mahdollistaa muutoksia, jotka näkyvät varmasti myös henkilöstökyselyiden vastauksissa. Teamspective ja Tresentio ajavat tätä palautteeseen liittyvien ajattelutapojen ja käytänteiden muutosta yhteistyössä. Etsimme myös uusia kumppaneita, joiden kanssa viedä tätä toimintamallia eteenpäin, joten ota rohkeasti yhteyttä Tresention Soileen, Katriin tai Anneen tai Jaakkoon, mikäli kiinnostuit – yhteystiedot alla.

Kiitos keskittymisestä! Antakaa palautetta, laittakaa kontaktipyyntö ja jakakaa ajatuksianne Linkedinissä!

Jaakko Kaikuluoma

Lisää luettavaa:

Kirjoittajasta:
Jaakko Kaikuluoma on palautekouluttaja, Teamspectiven perustaja ja diplomi-insinööri. Jaakko uskoo, että inhimillinen työelämä vaatii lisää keskittymistä siihen, kuinka ihmiset puhuvat toisilleen.

Teamspective on suomalainen verkossa toimiva palautesovellus, joka auttaa ammattilaisia pyytämään ja antamaan palautetta toisilleen sekä tiimeilleen. Teamspective toimii yhteistyössä Tresention kanssa ja palvelee yhteisiä asiakkaita kokonaisvaltaisesti palautekulttuurin ja -käytänteiden kehittämisessä.

Jaakko Kaikuluoma, Teamspective, yhteystiedot:

Soile Brushane, Tresentio, yhteystiedot:


Katri Neuvonen, Tresentio, yhteystiedot


Anne Salonen, Tresentio, yhteystiedot

Ota yhteyttä

Yhteydenotot:  info@tresentio.fi
Soile Brushane +358 (0) 40 864 4656
Katri Neuvonen Toimitusjohtaja +358 (0) 40 554 8041
Anne Salonen +358 (0) 400 795 371