Työyhteisöissä muhii mahdollisuus

Eri viestintäkanavissa kirjoitetaan paljon siitä, kuinka meillä Suomessa on huonoa johtamista ja esimiestyötä. Joka kerta tällaista kirjoitusta lukiessani huomaan hämmentyväni. Tapaan nimittäin päivittäin oman yrityksensä
menestymiseen ja omaan vastuulliseen tehtäväänsä sitoutuneita hyviä johtajia ja esimiehiä. He taas johtavat laadukkaasti omaan tehtäväänsä sitoutuneita asiantuntijoita ja muita työyhteisön omasta osaamisestaan syystäkin ylpeitä ammattiryhmien edustajia.

Hei, te kaikki hyvät johtajat, esimiehet, asiantuntijat ja työntekijät – arvostan kykyänne, tahtoanne, sinnikkyyttänne ja arjen tekojanne suuresti!

Näillä edellä mainituilla henkilöillä, huolimatta tekemisen luonteesta, positiosta organisaatiossa tai toiminnan edellytyksistä omassa toimintaympäristössään, on yksi yhteinen vahvuus – he kaikki ovat erilaisia mutta he tiedostavat sen ja osaavat hyödyntää sitä. Heidän tarpeensa, arvonsa ja ajattelutapansa eroavat toisistaan. He näkevät, kuulevat ja ymmärtävät ympärillään tapahtuvia asioita eri tavalla. He käyttäytyvät erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri tavalla. Erilaisuudesta huolimatta, tai ehkä juuri siitä johtuen, heidän asenteensa, motivaationsa ja ihmiskäsityksensä ovat kuitenkin myönteisiä ja se yhdistää heitä, edistää yhteistyötä yli erilaisuuden ja rakentaa arjen onnistumista ja menestystä.

Johtamisen näkökulmasta työyhteisössä näkyvää erilaisuutta pidetään usein pelottavana, haasteellisena, ärsyttävänä ja aikaa vievänä asiana. Toisaalta jokaisen henkilön käyttäytymisen taustalla on paljon sellaista, mistä emme tiedä ennen kuin alamme tunnistamaan ja hyödyntämään avoimen keskustelun kautta erilaisuutta paremmin. Erilaisuuden parempaan tunnistamiseen on olemassa erilaisia työkaluja ja siinä voi tulla koko ajan paremmaksi – valmiiksi ei kuitenkaan koskaan. Joskus saattaa käydä jopa niin, että kun sille pelottavalle, haastavalle ja ärsyttävänä pidetylle henkilölle antaa mahdollisuuden nähdä itsensä muiden silmin, hän saakin samalla uuden mahdollisuuden suunnata energiaansa myönteisemmällä tavalla – tavalla, joka näkyy erityisesti käyttäytymisessä.

Johtoa ja esimiehiä on valmennettu vuosikymmenien ajan. Ehdotankin, että nyt organisaatioissa katse suunnataan johtamisen kehittämisen rinnalla työyhteisön muiden toimijoiden työelämätaitojen kehittämiseen. Olen nimittäin nähnyt, että työyhteisöissä muhii mieletön ja jossain määrin vielä hyödyntämätön mahdollisuus. Nyt on mielestäni oikea aika valmentaa työyhteisön eri ammattiryhmiä joko vastaamaan hyvään johtamiseen tai haastamaan ratkaisukeskeisellä tavalla sitä kuuluisampaa huonoa johtamista.

Uutta potentiaalia avaavia näkökulmia ovat mm.

  • Millainen on hyvä työyhteisön jäsen?
  • Miten minä voin omassa arjen tekemisessäni tukea organisaation tahtotilan mukaista strategiaa?
  • Miten osoitan arvostusta työyhteisöni muille toimijoille?
  • Mitä vastuita, velvollisuuksia ja tehtäviä omaan laadukkaaseen tekemiseeni liittyy?
  • Miten johdan itseäni ja omaa suoritustani?
  • Miten otan vastaan ja edistän muutosten jalkautumista? Mitä tarkoittaa jatkuva parantaminen omassa tehtävässäni ja osana työyhteisöä?
  • Miten minä opin tunnistamaan ja hyödyntämään ympärilläni olevaa erilaisuutta ja huomioimaan sen omassa käyttäytymisessäni ja viestinnässäni?

Oman 30 vuoden työ- ja kohta 12 vuoden valmentajakokemukseni kautta uskallan sanoa, että suurin osa työelämän erilaisista arjen sankareista haluaa edelleen tehdä oman työnsä hyvin ja sitoutua, ainakin jossain määrin, omaan työnantajaansa. Kysymys on mielestäni enemmän siitä, haluavatko työnantajat sitoutua hyviin tekijöihinsä – tekemisen luonteesta ja positiosta huolimatta – ja näyttää sitä panostamalla muidenkin kuin johtajien ja esimiesten kehittämiseen. Se kannattaa, koska hyvät ihmiset tyypillisesti löytävät hyvät työnantajat ja vahvistavat sekä sisäisesti että ulkoisesti kuvaa menestyvästä yrityksestä. Kumautetaan siis viidakkorumpu värisemään hyvien työelämätaitojen puolesta läpi organisaatiotasojen!

Kirjoittajana toimii sydämenpalolla organisaatioiden kehittämiseen omistautunut Soile Brushane, yksi kehittämisyhtiö Tresentio Oy:n ylpeistä tekijöistä/omistajista.

Photo by Brian Ceccato on  Unsplash