”Yksi parhaista saamistani työelämän neuvoista on se, että kun autat ihmisiä onnistumaan omassa tekemisessään, he tuottavat haluamasi tulokset. Keskity siis ihmisiin, älä tuloksiin.” – Tuntematon ajattelija.
Vaikka robotiikka ja automatisaatio lisääntyvät koko ajan, niin vielä toistaiseksi suurin osa työstä tehdään ihmisten toimesta. Näin ollen suorituksen johtamisesta puhuttaessa, puhumme aina ihmisten johtamisesta. Suorituksen johtamisen tavoitteena on saada yksilöt tekemään riittävästi oikeita asioita, oikea-aikaisesti ja oikein, jolloin ”viivan alle” jäävä mitattava tulos on seurausta hyvin johdetusta, sitoutuneesta ja oikeanlaisesta tekemisestä.
Me ihmiset olemme erilaisia. Voimme päästä samaan tavoitteeseen, mutta tekemisen tapa ja tekemiseen kuluva aika saattavat näyttäytyä erilaisina ympäristöllemme. Motivaatiotekijämme poikkeavat toisistaan. Siinä missä yhtä motivoi puhtaasti säännöllinen kuukausipalkka, toista motivoi oman perustehtävän laaja-alaisuus, kolmatta kehittymismahdollisuudet ja neljättä hyvä työilmapiiri ja kivat työkaverit. Toiset meistä arvostavat enemmän tasaisen turvallista ja arkista tekemistä, kun taas toiset ovat valmiita heittäytymään uusiin asioihin ja kokeiluihin rohkeasti, vaikka eivät vielä tiedä, mitä siitä seuraa. Toiset meistä ovat luontaisesti nopeampia, toiset taas hitaampia jne.
”Ihminen haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi omana itsenään.” Jotta saamme parhaan suorituksen irti erilaisista ihmisistä, on meidän ymmärrettävä ensin ihmistä itseään. Meillä kaikilla on niin vahvuuksia kuin heikkouksiakin. Mikäli saamme työskennellä pelkästään omalla mukavuusalueellamme, vaarana on lukittautuminen uskomukseen siitä, että nykyinen tekeminen, sen määrä, suunta ja laatu ovat riittävällä tasolla. Tällöin voi käydä niin, että kehittyminen ja sitä kautta myös arjen aikaansaaminen jämähtää yhdelle tasolle, eikä enää hetken päästä vastaa työelämän kasvaviin odotuksiin. Toisaalta, mikäli joudumme työskentelemään koko ajan omalla epämukavuusalueellamme, niin kehittymisen ja sitä kautta arjen aikaansaamisen esteeksi saattaa nousta turhautuminen ja oma jaksaminen.
Näin ollen arjen tekemisen johtaminen, työtehtävissä onnistumisen mahdollistaminen sekä myönteinen seuranta ja rakentava palaute ovat tärkeitä johtamisen osa-alueita. Toimivassa työyhteisössä kaikki – niin esimiehet kuin johdettavatkin – ymmärtävät yhdessä tekemisen merkityksen ja lisäarvon sekä tukevat ja kannustavat toisiaan hyvään suoritukseen ja jatkuvaan uuden oppimiseen.
Esimiehen tärkeä tehtävä on vahvistaa kaikkien johdettaviensa tunnetta ja kokemusta siitä, että jokaisen työntekijän tekemisellä on merkitystä niin laadukkaan asiakaskokemuksen kuin sitä kautta myös paremman lopputuloksen saavuttamisessa. Esimies toimii tulkkina yrityksen johdon määrittämien strategisten painopisteiden ja niistä johdettujen tekemisen tavoitteiden viestimisessä työntekijöidensä suuntaan. Hyvä esimies osaa pilkkoa suuremman kokonaisuuden pienempiin ja helpommin työntekijän omaan arkeen istuviin paloihin. Hyvä esimies luo myös edellytykset sille, että näihin em. tavoitteisiin on ylipäätään mahdollista päästä omalla laadukkaalla tekemisellä.
Tärkeää aikaansaamisen varmistamisessa on siis se, että onnistutaan yhdessä. Tekemisen kolikolla on kaksi puolta; riittävä- ja alisuoriutuminen. Mikäli esimies hyväksyy alisuoriutumista, hän mahdollistaa samalla tietynlaisen leiriytymisen hyviin ja huonompiin suorittajiin. ”Hyvät” suorittajat saattavat kuitenkin kokea alisuoriutumiseen puuttumattomuuden epäoikeudenmukaisena, jolloin pahimmillaan heidän suorituksensa taso voi laskea. Alisuoriutujat taas kokevat jatkuvaa painetta siitä, että heiltä odotetaan enemmän kuin mihin he pystyvät vastaamaan ja se voi pahimmillaan johtaa lapsenomaiseen ja puolustautuvaan käyttäytymiseen. ”Keskity siis ihmisiin, älä tuloksiin.”
Esimies, hyviä kysymyksiä aikaansaamisen edistämiseksi ja yhdessä pohdittavaksi ovat:
- Miksi teemme sitä mitä teemme? Missä onnistumisemme näkyy? Entä epäonnistumisemme? Mihin muihin toimintoihin nämä em. asiat heijastuvat?
- Mitä meiltä odotetaan? Mitä odotukset tarkoittavat numeroina, toimintatapoina ja käyttäytymisenä?
- Mitä tarvitsemme onnistuaksemme?
- Miten teemme työmme? Millainen tekeminen tukee asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä?
- Miten tekemistämme oikeasti seurataan? Mistä tiedämme, että olemme tehneet hyvää työtä? Kenen tehtävä on kertoa siitä ääneen?
- Millainen osaaminen on arvokasta nyt? Millainen osaaminen on arvokasta tulevaisuudessa?
- Mistä voimme päättää itse? Mihin voimme vaikuttaa?
Kirjoittajana toimii sydämenpalolla organisaatioiden kehittämiseen omistautunut Soile Brushane, yksi kehittämisyhtiö Tresentio Oy:n ylpeistä tekijöistä/omistajista.
